Hauskaa Joulua!

Hyvää Joulua kaikille toivoo Jenni-, Nathalia-, Nina- ja Mikutonttu!!!!!
Viiden tähden ravintola ala Mats ja Nanna. Voin suositella kaikille!
Illan paras joululahja: laatikko täynnä suomalaista ilmaa!!



Joulutervehdykset kaikille Suomeen:)

Soittelin juuri kotiin Kuruun ja kuulin ettei Suomen Joulu ollut valkoinen... Toivottavasti Joulutunnelma oli kuitenkin kaikilla katossa ja et kaikki sai viettää Joulun perheen ja rakkaiden kanssa!

Mulla on ollut tosi onnistunut Joulu. Nyt Joulu alkaa loppuun. Huomenna, Tapaninpäivänä, menen takaisin töihin. Jouluaattona meidät kutsuttiin Matsin ja Nannan luo illalliselle. He ovat asuneet Australiassa yhtä kauan kuin minä, eli pian kaksi vuotta (aika menee niin nopeasti) Ilta oli aika suomalaispainotteinen. Videstätoista ihmisestä kymmenen oli suomalaista. Ja se kyllä näky ruuassa:) Oltiin talkooporukalla tehty ruuat. Olimme Ninan kanssa hyvin ylpeitä meidän tekemästä porkkanalaatikosta. Kummallekin se oli eka yritys laatikon teossa. Mutta lopputulos oli erinomainen ja tekovaihe hauska. Olimme kuin kaksi lasta keittiössä hääräämässä:)

Illallispöydältä löyty laatikot, kinkut, piirakat, savulohet, rosollit, sillit, perunat...kaikki mahdollinen. Aterian kruunasi Jennin tekemä passion hedelmä- mango-juustokakku joka meni hetkessä! Ruuan jälkeen oli lahjojen jako ja joulupukin apulainen, Jenni, sai kunniat jakaa paketit. Siinä sitten selvisi kuka oli ollut kiltti ja kuka tuhma... Olin näköjään käyttäytynyt tänä vuonna. Sain niin paljon lahjoja. Kiitos muuten kaikista paketeista Suomesta. Olivat meiluisia! Paras pukin kontista vedetty lahja taisi tänä vuonna olla liput Phantom of the Operaan! Toukokuussa ensi vuonna pääsen nauttiin kulttuurielämyksestä!

Matsi sai hyvän lahjan kanssa... Hän sai tyhjän laatikon, johon hänen veljensä totesi, ettei se suinkaan ollut tyhjä, vaan se oli hänen tulijaisensa Suomesta, suomalaista raitista ilmaa! Illan paras vitsi!

Joulupäivä meni sitten rauhallisimmissa merkeissä. Aamulla menin kavereiden kanssa kirkkoon, koska koin tärkeänä kunniottaa Joulun todellista merkitystä, Jeesuksen syntymää maailmaan. Niin usein se tuntuu unohtuvan ihmisiltä... Päivällä mun ja Ninnun luo tuli pari kaveria ja siinä taas jatkettiin syömistä ja katsottiin perinteinen lumiukko-elokuva. Surullinen loppuhan elokuvalla oli mutta niinkuin Jenni totesi, jotkut ihmiset tekee suuren vaikutuksen sun elämään mutta viippyy vain hetken...

Mutta oikein rauhallista ja siunattuna Joulua kaikille ja jännittävää Uuden vuoden odotusta. Saa nähdä mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Olen ainakin hyvin positiivisin mielin ottamassa vuoden 2008 vastaan!

34 sukellusta takana

Matt, Jen ja Luoisa varmistamassa että sukeltajilla on kaikki ok pinnalle noustessa
Kartta Yongala-aluksesta meidän jääkaapin kyljessä.
Auringonlasku..
Meidän upea sukellusalus `Sea-esta


Palasin pari tuntia sitten takaisin kotikaupunkiin Sydneyyn. Olen ollut viimeiset neljä päivaää Townsvillessa sukeltamassa. Mulla on ollut pitkään haaveissa sukeltaa kuuluisa Yongala laivahylky. Nyt vihdoin mulla oli sopiva tilaisuus toteuttaa haave. Yongala sijoittuu top 10. kärkeen maailman suositumpia sukelluskohteita, eikä ihmekkään...

Yongala upposi vuonna 1911 ja vaati 122 ihmisen hengen. Laivan kohtalon määräsi cyclooni, joka ilmestyi kuin tyhjästä. Ironinen seikka on, etta laivan piti saada ensimmäisen radionsa asennettua seuraavalla pysähdyspaikalla. Se olisi voinut pelastaa laivan saamalla myrskyvaroituksen perille... Paatti on 111 metria pitka ja makaa kokonaisena 30 metrin syvyydessa kyljellaan. Laivaa suojelelee tiukat säännot. Laivaa saa vain katsella, sinne ei saa mennä sisään eika sieltä saa mitään ottaa. Onhan se kuitenkin monen ihmisen viimeinen lepuupaikka.. Kyl se hieman aavemaiselta tuntu nähda laiva meren pohjalla...ja miettiä mitä melkein sata vuotta sitten tapahtu... Meri on ottanut paatin omakseen ja laiva on koko pituudeltaan korallien ja kalojen peitossa. Kalat tuntu kaikki olevan jattikokoisia. Me nähtiin jättikilppareita ja kolmemetrisiä hairouskuja! Upeita... ja muutaman merikäärmeen. Ne oli inhottavia. Pidin niita silmällä ettei ne vaan erehdy tulemaan mua kohti. Yök...

Sukellusreissu kesti kolme päivää ja yöta. Viimeisenä päivänä meidan porukka sukelsi Yongalan. kaksi ensimmaista päivää me mentiin Great barrier reefille (mahtavat riutat) ja tehtiin yhteensa 8 sukellusta siella. Päivät meni sukeltaessa, syödessa, lepäessa, sukeltaessa, nukkumassa, sukeltamassa... Mut se oli aivan mahtavaa. Nautin reissusta suunnattomasti. Murto-osan sekunnista mulla kavi meilessa etta jätän Sydneyn eläman ja alan asumaan laivalla...Meren alla on niin rauhottavaa katsellessa fisujen elämää korallien seassa:)

Mulla on aina aikaisemmilla sukelluksilla ollut opas, joka tuntee maastot ja näyttää reitit veden alla. Nyt me saatiin pärjäta omillamme mun sukellusparin,Tobyn, kanssa. Me eksyttiin muutaman kerran tosi pahasti ja päädyttiin ihan eri paikkaan kuin mihin oli tarkoitus! Kun riuttoihin ja kaloihin tarpeeksi keskittyy, suuntavaisto menee ikkunasta pihalle! Mutta me sitten uitiin takaisin laivalle mikä tuntu välillä olevan satojen metrien päästä...

Olen aikasemmin sukeltanut Tobyn kanssa. Han oli mun kanssa mun edellisella sukellusreissulla Fish Rock Cavessa. Kun saavuin Townsvilleen ja törmäsin parin tunnin jalkeen Tobyn, arvasin heti etta han on tekemassa kanssa saman reissun! Maailma on valilla niin pieni... Se oli iloinen yllätys:)

Yösukellukset on jännittavimpia... Pikkopimeä vesi, pieni taskulamppu joka valaisee juuri sen verta mihin osotat sen... Ikina ei teinnyt mikä vaanii tai seuraa sua... Happi taisikin kulua hieman nopeammin niilla sukelluksilla:)

Mutta matka oli aivan mieleton. Mulla on vieläkin sellanen olo, että olen paatissa. Heiluin ja huojun. Menee varmaan pari paivää ennen kuin pää taas tottuu kuivalla maalla oloon...

Vuokrasin sukelluksia varten kameran, mutta mun kone ei toistaiseksi suostu avaan cd:tä... laitan sukelluskuvat sitten myöhemmin. Hauskaa joulunodotusta kaikille:)

kahden viikon loma

Joulupöydän herkulliset antimet
Daniel, Niko ja Justin ruokajonossa
Hilu, minä ja Sanna , vatsa täynnä suomalaista ruokaa:)


Heissan!

Ihana kahden viikon loma on alkanut! En tiedä mikä siinä on, mutta aina loman lähestyessä mulle iskee semmonen loppuväsymys... Ehkä kroppa alkaa valmistautuun lomaan ja stressikuorma alkaa purkautuun. Viikko tuntu tavallista pidemmältä, mutta perjantai tuli kuin tulikin ja nyt voi tuulettaa! Ihanaa nää pienet hengähdystauot töistä!

Joulu lähestyy Australiassakin, vaikka sään puolesta sitä ei ikinä arvaisi. Viime jouluna lämpöaalto teki joulutunnelman virittämisen hieman vaikeaksi. Nyt mulla on yhden vuoden kokemukset takana ja joulu keskellä kesää ei tunnukaan niin pähkähullulta. Vielä ei ole jouluaurinkoa pahemmin näkynyt. Vettä on satanut viimeset kaksi viikkoa... Kuulemma sateisin joulukuu 37 vuoteen... Mut sade on hyvä . Sydney tarvitsee vettä!

Koti-ikävä uhkaa iskee joulun aikoihin pahimmillaan. Asiaan ei auttanut se, että juttelin skypellä kotiin viime viikonloppuna ja Eric näytti koneen kameralla kuinka ulkona sato lunta... Mutta eipä Suomessa näyttänyt kovin paksua lumikerrosta olevan...
Jotta koti-ikävä ei iskisi liian paljon, menin eilen suomalaiseen pikkujoulujuhliin. Sydneyssä on suomiseura joka on toiminnassaan tosi aktiivinen. Seura järjestää joka kuukausi nuorille suomalaisille `youngfinns iltaman, aina jossain ravintolassa/pubissa ympäri Sydneyjä. Eli joka kuukauden ensimmäisenä torstaina minut löytää sieltä. Muutama hyvä kaveri on sieltä löytynyt.

Eilen oli tosiaankin pikkujoulujen vuoro. Suomiseura oli väsännyt kaikki perinteiset suomalaiset herkut, laatikot, kinkut, lohet, karjalanpiirakat, pullat, ruisleivät... Vatsa on edelleenkin kipeenä, kun kaikkia lajikkeita piti maistaa! Ohjelmassa oli myös suomalaista joulumusiikkia ja siinä hyräiltiin joulupukkilaulujen mukaan:) Ilta oli loistava, paljon hymyileviä kasvoja, uusia sekä ennestään tuttuja kasvoja. Tästä se joulutunnelma alkaa!

Ensi viikolla lähden Townsvilleen kolmen päivän sukellusreissulle! Kirjottelen siitä sitten tarkemmin. En malta odottaa!!!! Hauskaa joulun odotusta kaikille!

Salaa, keilausta ja synttärit

Synttärilounas Chinta Riassa
Rodrigo ennen täyskaatoa
Osa salsaporukasta: Steve, minä, mun kämppis Niina, Rodrigo, Jerry, Christana


Heissan!

Australiassa äänestettiin tänä viikonloppuna uudesta pääministeristä. Puoluekamppailut on mielenkiintoisia täällä, kun puolueet saa haukkua maasta taivaaseen toisia puolueita ja yrittää mustamaalata niitä. Jotain, mitä en ole ikinä Suomessa nähnyt tapahtuvan! TV mainoksissa siis kerrotaan, että jos äänestät tätä puoluetta, menetät nämä etuudet ja nämä asiat ja poliitikko on meneisyydessään tehnyt tätä ja tota... Suomessa taas korostetaan omia puolia. Aika sirkus show oikeastaan. Onneksi mun ei tarvinnut äänestää. Aussilaisilla on äänestyspakko. Jos ei äänestä, sakko rapsahtaa...

Mun synttärit osu tänä vuonna keskelle viikkoa, joten päätin juhlistaa niitä muutamaa päivää aikaisemmin viikonloppuna. Olin jo pitkään suunnitellut pitäväni ne Luna parkissa. Se on huvipuisto Harbour sillan toisella puolella ihan keskustassa. Puisto ei ole mikään Särkäniemen veroinen, mutta sillä on pitkä ja mielenkiintoinen historia ja on semmonen paikka missä pitää käydän Sydneyssä ollessa. Meillä on tapana sanoa, se on sellainen asia, joka laitetaan `things to do`listalle. Lista ei ikinä tunnu lyhenevän, vaikka kuinka kävis eri paikoissa ja kerryttää eri kokekumiksia:) Aina löytyy uusia hauskoja asioita!

Kuitenkin... Lauanataina sato koko aamupäivän, joten viime hetkellä peruin huvipuistomatkan ja sain porukan kokoon lounaalle ja keilaamaan. Mun ei kannata vaihtaa hoitajan uraa keilaukseen.. Hävisin surkeasti:) pallo meni joka toisella heitolla ränniin... Mut hauskaa oli silti!

Illalla mentiin eri porukan kanssa salsaamaan. Olen löytänyt tämmösen uuden harrastuksen. Juttu alko siitä kun ystävät Hillsongista sai houkuteltua minut mukaan salsaklubiin. Siitä se lähti, nyt en saa tarpeeksi tanssimisesta:) Kävin ekalla tanssitunnilla viime maanantaina. Ensimmäinen tunti monesta toivottavasti. Illalla ohjelmassa oli live bändejä jotka tahditti menoa pikkutunneille asti. Neljä tuntia tanssittua alko iskeen uupumis. Tanssiminen on rankka laji.

Tänään on aikaa rauhottua, ottaa rauhallisesti ja muistella viikonlopun tapahtumia. Pari päivää aikaa vielä nauttia 25 vuotiaana olosta:) Lähden tästä salille, sitten illalla kirkkoon... Hauskaa viikkoa kaikille:)

Kuvia sukellusreissusta

haiden valtakunta

South West Rocks
Tobey, Sam, minä, Mike ja sukellusohjaaja Rod edessä


Heippa kaikki!

Mikä viikonloppu takana... Olen koko päivän töissä puhunut taukomatta mun sukellusreissusta South West Rockseihin kaikille jotka vaan jakso kuunnella:) Paikka sijaitsee viiden- kuuden tunnin ajomatkan päästä Sydneystä pohjoiseen.. Menin viikonloppureissulle Manlyn Prodiven kanssa. Niiden kautta olen tehnyt kaikki mun sukelluskurssit. Meitä oli kymmenen seikkailumielistä matkassa, kaikki tuntemattomia mulle vielä perjantai-iltana. Kaikilla muilla oli 150-500 sukellusta plakkarissa, mulla 23... Tobey pisti paremmaksi. Hänellä taisi olla 10 takana:) Mut hyvin me pärjättiin.

Lauantai aamuna me lähdettiin kohti satamaa sukelluskamojen kanssa. Paattireissu kesti n. 50 minsaa jonka jälkeen me saavuttiin maan kuululle Fish Rocksin luoliin... Ensimmäinen sukellus ei mennyt mulla suunnitelmien mukaan... Mulla meni maski heti alkuun huuruun ja kun me mentiin luolaan sisään, en nähnyt mitään... En kaloja, en edellä olevaa sukeltajaa.. en muuta kun pimeyttä ja ahdistava tunne että olen kapeassa käytävässä 25 metriä veden pinnasta... ja tiesin et mun pitää jossain vaiheessa mennä suoraan vakaatasossa eteenpäin ja sit ylös ja sit taas suoraan..Toisin sanoen kokemus ei ollut mikään mielyttävin... Luolassa löyty semmonen ilmakupla, sinne menin ottaan maskit pois ja rauhottuun... Kun sain maskin taas kirkkaaksi sukelluksen luonne muuttu heti! Sitten tuli hait... Kun me saavuttiin luolan ulosaukkoon vastassa oli kymmeniä haita... En ole varma tarkasta hain nimityksestä suomeksi, englanniksi hai on nimeltään grey nurse shark. Ne vaihteli 1,5-3metriin pituudelta. Mahtavia eläimiä... Ne liikku niin sulavasti ja kauniisti. En edes osannut pelätä niitä.. Muutamalla sukeltajalla oli vedenalaset kamerat matkassa. Odotan heiltä kuvia, jotta voin laittaa blogiin kertomuksen liitteeksi. Hait oli kuilussa, heidän `hoitolassa`. Se on paikka jossa hait antaa pienempien kalojen `puhdistaa heitä`eli syödä kaikki pienet eliöt pois heidän nahoistaan. Yksi sukeltajista yritti laskea haiden määrän. Hän meni sekasin luvuissa neljänkymmenen jälkeen... Sunnuntain sukellukset oli parhaimmat. Onneksi rohkaistuin ja menin luolastoon uudelleen. Nyt olin paljon rennommin. Näin kaikki mun ympärille, kaikki kalat ja ravut ja rouskut. Isoin rousku oli varmaan puolitoista- kaksi metriä levee... Kilppari oli aika mahtava näky kanssa. Isoin mitä olen tähän asti nähnyt.. kaksi metrinen! En tiedä miten vanha se oikein oli! Se oli utelias eläin ja teki Miken kanssa kivan tanssin. Kun Mike meni oikeelle, kilppari meni oikeelle. Kun Mike meni vasemmalle, kilpprikin meni. Ja se oli pystyasennossa puolen metrin etäisyydessä Mikesta!!

Aivan uskomaton sukelluskokemus. Ei voi muuta sanoa. Tunnen olevani niin elossa!!! Vaikka olinkin väsynyt tänä aamuna töissä, silmät oli punaset ja kädet täynnä naarmuja ja ruhjeita, se oli niin sen arvoista! En malta odottaa seuraavaa sukellusreissua!

naamiasjuhlat

Heissan!

Vietän rauhallista sunnuntaipäivää. Aurinko paistaa ulkona pitkästä aikaa... täällä on ollut niin sateista koko viikon. Sydeney kaipaa sadetta, joten siitä pitää olla kiitollinen..Täällähän on jatkuvia vesirajoituksia. Nurmikkoja ei saa kastella, suihkuaikoja pitäisi lyhentää..

Oltiin eilen yhden suomalaisen tytön 30 v. synttäreillä. Niina on asunut koko ikänsä Australiassa, molemmat vanhemmat on suomalaisia. Hän ei tosin puhu paljoo suomea. Hän käy kans suomiseuran järjestämissä nuorten illoissa. Mahtava paikka tutustua ihmisiin!

Anyway... Eilen vietettiin hänen synttäreitään. Ne oli naamiasjuhlat ja teemana oli: Mitä haluat olla isona (kun olit nuori).... Olen aina halunnut olla jotenkin liikunnan parissa, ensimmäinen ajatus oli liikunnan opettaja.. Mutta sitten asua valitessa ajattelin, että jostain muusta ammatista saisi paremman näköisen asusteen. Pysyin liikuntateemassa ja valitsin tennis pelaajan. Ihmisillä oli niin hyviä asuja juhlissa... Joukossa oli 2x Miss Suomi, pari lentoemäntää, lääkäreitä, sairaanhoitajia, hevosratsastajia, lentokapteeni, palomiehiä, poliiseja... Mieleen tulee Anssi Kelan biisi, "heistä tuli muurareita..." Eilinen oli kyllä hauska ilta. Jotain erilaista tavallisiin juhliin verrattuna.

Lähden kohta Hillsong -kirkkoon jumalanpalvelukseen. Hillsong on mahtava kirkko. Täynnä nuoria ihmisiä ja hyvin musiikkipainotteinen paikka. Heidän musiikkinsa on tunnettu maailman laajuisesti! Siellä on mahtavia puhujia, ja heidän sanansa koskettaa suoraan sydämeen. Paras tapa päättää tämä viikko ja saada eväitä seuraavalle viikolle!



Serena Williams, Miss Suomi 1997 Hilkka ja kovis Ian

Kapteeni Niko, räppäri Otso, Paula-balleriina, lentoemo Anna, Miss Suomi, synttärisankari Niina (lentoemäntä) ja tämän vuoden Miss Suomi Michaela

Blogi

Vihdoin koitti päivä jolloin istahdin tietokoneen ääreen ja päätin aloittaa blogisivun itselleni..Ei siinä mennyt kuin puolitoista vuotta.. :)

Kuulin juuri Suomen ampumisvälikohtauksesta... Järkyttävää... Ei pysty ymmärtämään mitä sen nuoren miehen päässä liikui.. Mikä sai hänet tekemään jotain niin kamalaa..Uutinen oli Sydneyssä pääuutisostikkona, mikä on jo sinänsä merkittävää. Aussilaiset uutiset kun on yleensä niin Aussi painotteisia ja ennemmin uutisotsikkoina on rugbyn tulokset ja Britney Spearsin viimeiset mokailut, kuin mitä maailmalla tapahtuu... Käynkin aina ylen nettisivuilta katsomassa mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu.

Useimmat jo tietääkin, että olen saanut neljän vuoden viisumin hyväksyttyä! Olen tosi onnellinen siitä! Viisumi ei tarkoita sitä että jään tänne neljäksi vuodeksi, mutta se antaa siihen mahdollisuuden. Mulla ei ole oikeastaan hajuakaan miten pitkäksi aikaa haluan jäädä tänne. Otan täällä päivä kerrallaan ja nautin olostani. Sitten kun tuntuu siltä että on aika lähteä kohti uusia maisemia ja haasteita, niin lähden. Mutta tällä hetkellä tiedän että Jumalalla on vielä paljon suunnitelmia mulle Australiassa:) Ja mikäpä täällä auringon paisteessa on ollessa...