Kansallispuistossa melomassa. Kuvassa Olkkis ja Samppa
kanjonin jälkeen meidän piti räpiköidä ja uida yli jokien ja kuljujen...
Meidän harjoittelupaikka. Korkeutta n. 25 metriä... Kuvassa Samppa

Kanjonipäivän päätteksi muutama kuva kolmen sisaruksen luona
Jerryn työpaikka juhlissa. Juhlat pidettiin risteilylaivalla oopperataloa vastapäätä


Meidän kihlajaisjuhlat


Heissan!

Laskeskelin juuri et siitä on neljä kuukautta siitä kun viimeksi kirjoitin blogiin... Kaikkea kivaa ja mukavaa on mahtunut kuluneisiin kuukausin.... Ensinnäkin opiskelut on vihdoin ohi! Hurraa! Opiskelin vuoden verran syventävää kurssia vastasyntyneiden tehohoidosta. Työpaikka maksoi mulle kurssimaksun ja tuki muutenkin kuluneen vuoden aikana. Kurssi oli vaativa ja vei paljon aikaa, mutta se oli sen arvoinen. Opin niin paljon teoriaa työstäni ja kerrytin kokemusta ja varmuutta siitä mitä teen sairaita vauvoja hoitaessani. Ylimääräinen vapaa- aika on aivan mahtavaa nyt kursiin loputtua. Nyt on enemmän aikaa nähdä kavereita, tehdä pieniä luksusasioita kuten lukea kirjoja (kielsin itseltäni muut kirjat kuin koulukirjat kurssin ajan) ja tietenkin nyt on aikaa suunnitella häitä!

Hääjärjestelyt sujuu mukavasti. Stressaavin viahe, eli missä ja koska häät pidetään on päätetty. Me mennään Jerryn kanssa naimisiin 22. tammikuuta ensi vuonna. Häät pidetään Sydneyssä. Perhe ja pari kaveria on luvannut lentää tänne meidän tärkeetä päivää viettään. Meillä on onneksi mukavasti aikaa järjestellä kaikki pienet yksityiskohdat. Jerry on kans innokkaasti mukana hääjärjesteyissä. Hänellä on muutenkin hieman enemmän kokemusta häistä, koska hän tekee häävalokuvausta sivutoimenaan. Voi sitä valokuvaaja parkaa joka tulee kuvaan meidän häitä...

Me päätettiin pitää kihlajaisjuhlat helmikuun lopulla ystäville. Me vuokrattiin hotelli- baarin yläkerrasta tilan missä voi pitää juhlia. Illan aikana meitä tuli onnitteleen neljäkymmentä ystävää, niin töistä, kirkosta kuin suomalaisia tuttuja. Juhlistamassa tapahtumaa oli myös Olkkis ja Samppa Suomesta.

Rakas ystäväni Olkkis lukioajoilta ja hänen miehensä tosiaankin matkustivat Suuomesta Sydneyyn meitä moikkaamaan helmikuun puolesa välissä. Mukanaan he toivat jokaiselle ulkomailla asuvan suomalaisen herkkuja; ruisleipää ja salmiakkia:) Nämä teille niin arkiset herkut maistuvat taivaalliselta kun asuu toisella puolella maailmaa.

Saimme toimia matkaoppaina Olkkikselle ja Sampalle. Saimme Jerryn kanssa nähdä Sydneyn taas tuorein silmin ja saimme muistutuksen miten mahtavaa kaupunkia me saadaan kutsua kodikseni! Useammat biitsit, kaupungin eri nähtävyydet ja kansallispuistot tuli koluttua. Matkan kohokohdat oli varmaan kanjonielämys Sinillä vuorilla, ulkoilmateatteri Sydneyn keskuspuistossa ja upeat rantakelit. Me yritettiin näyttää vieraillemme mahdollisimman paljon Sydneyä puolentoista viikon aikana, joten aikataulu oli aika kiireinen. Musta tuntuu et kaikki oli toisen loman tarpeessa toipuakseen tästä lomasta! Mut hauskaa oli, se on pääasia!

Mitäs muuta... Haen tällä hetkellä vakituista viisumia Australiaan. Olen tähän asti ollut tilapäisellä viisumilla. Nyt on vihdoin aika todeta et tilapäinen ei riitä, ja että Sydneystä on tulossa enemmän kodin tuntuinen. On se aika iso askel, mut Suomi on kuitenkin vaan 24 tunnin lentomatkan päässä. Ja aijon piipahtaa Suomessa useasti. Suomi ja kaikki ihmiset siellä on niin rakas mulle. Ja kohtahan tulen taas teitä kaikkia moikkaamaan. Me saavutaan Suomeen Elokuun puolessa välissä! Laitan siitä enemmän yksityiskohtia.

Mut kaikkea hyvää. Seuraavaan kertaan....