Hiljaiselon ja pitkän talven jälkeen on ihana herätä kevääseen ja sen tuomiin seikkailuihin! Kesä ei meinannut millään tulla... Joka kerta kun aurinko on pilkistänyt ja lämpötilat nousseet kevät lukemiin, niin sateet ja myskyt on kohta huuhtaisut ne pois.
Nyt vihdoin alkaa ulkona oleen kesän tuntumaa. Me päästiin ekaa kertaa nauttimaan auringonotosta Cronulla biitsillä viime viikonloppua. Surimman osan ajasta kökötimme kuitenkin aurinkoteltan turvissa, aussin aurinko kun on niin paljon vahvempi kuin Suomen arska ja UV säteily voimakas. Uimassa oli kuitenki pakko käydä. Vesi oli kylmää mutta virkistävää. Merellä kestää aina lämmetä talven jälkeen.
Kesän alku on tuonut uusia haasteita töissä. Puolen vuoden työnkierron jälkeen palasin jälleen vanhaan työhöni. Tein siis puolen vuoden ajan kotikäyntejä meidän osastolta kotiutuneiden vauvojen ja perheiden luona. Homma oli mielenkiintonen ja vaihtelu virkistävää. Oli kuitenkin kivaa palata osastolle ja hoitaan meidän pikkuisia heidän sairaalassaoloaikana. Meidän osastolle tuli avoin virka kouluttajalle tai mentorille. En tiedä mikä suomen käännös vastaa parhaiten työntehtävän kuvausta. Pitkän harkinnan jälkeen pyrin virkaan ja sain kuin sainkin pestin! Olen aivan onnesta soikeena ylennyksen takia! Jaan virkaa yhden toisen mentorin kanssa. On hyvä että on joku kuka perehdyttää työhön. Tehtäviini kuuluu pääosin uusien hoitajien perhedyttäminen osastolle ja hoitajien koulutusohjelmien suunnittelu ja toteuttaminen. Olen tehnyt nyt hommaa 3 viikkoo ja nauttinut joka päivästä. Työ varmasti tulee tuomaan paljon haasteita ja kritiikkia, mutta päivä kerralla... Pesti on tällä hetekellä vuoden mittainen.
Viime blogissa taisin kirjoittaa mun jouksutavoitteista. Talvi meni juostesta 3 kertaa viikossa ja harjoittelu toi hyviä tuloksia. Juoksin elokuussa City2surfin, joka on 14 kilsaa 81minsassa ja puolimaratoonin (21kilsaa) 1tunti 56 minsaa. Olen tyytyväinen tuloksiin vaikka suomalainen asenne "aina voi parantaa ajan" hiipii ajatuksiini usein:) Ikävä kyllä kaikki treenaus ei tehnyt kropalle hyvää ja olen tässä viimeisten parin kuukauden ajan ottanut hyvin rennosti juoksemisen suhteen. Nyt uusien juoksutossujen, pohkeiden tukisukkien oston, ja juoksutyylin analysoinnin jälkeen menin tänään pitkästä aikaa juoksemaan ja hyvältä tuntuu! Kroppaa täytyy kuunnella, muuten käy köpelösti, mut nyt tuntuu et jalat ja polvet alkaa toipumaan.
City2Surf. Anna ja Brent juoksivat Kone- firman logoja kantaen.
Blackmooren puolimaratooni. Juoksu on upea sillä reittiin kuuluu harboursillan yli juokseminen, kaupungissa juoksu ja kisa loppuu oopperatalolle. Työkaverini, Claire, juoksi kanssa tapahtumassa.Pari viikonloppua sitten Jerryn työpaikka, Quantas vietti 90 vuotis päiviään. Quantas on ollut paljon uutisissa koneiden vikojen vuoksu. Suurin uutinen, A380 koneen moottorin räjähdys osoittautu moottorivalmistajan Royle Roycin syyksi. Yhtiölle oli varmaan mukava vakavien hetken aikana keskittyä johonkin hieman iloisempaan aiheeseen. Qauntas järjesti lentokonenäyttelyn vuosipäivän kunniaksi. Pääsimme pariin koneeseen sisälle ja kapteenin kopperoon. Päivän kohokohta oli yllätysvieran ilmaantuminen. Kukapas muu tuli tapahtumaan omalla yksityiskoneellaan kuin John Travolta!! Hypin ja kiljuin kuin pieni tyttö ja Jerryllä oli hauska mun kustannuksella:) John Travolta on Quantaksen "julkkishenkilö". Hän on itsekin kapteeni ja oppi lentämmän koneita Quantaksen kautta! Mikä kunnia ja mieleenpainuva kokemus!
Poseeraus ennen koneeseen nousua. Matkakuumehan siinä taas iski!
Et ikinä arvaa kenet mä bongasin!!
John Travolta!Varmaan löytyis monta muuta aihetta mistä kirjoitella. Jätetään ne asiat seuraavaan blogiin. Toivotan kaikille hyvää joulun odotusta ja siunausta!
