Suomalaiset ruokapöydän äärellä
Jerry, meidän heliumpallomestari ja minä sotamaalauksineen:)
Fitzroy Falls
Marina ja minä Shoal Havenissa
Australian linnustoa
Kuinka kauan kestää ennen kuin 2008 alkaa luonostuun paperille ja ajatuksiin, eikä yritä kirjoittaa 2007 joka puolelle? Keskittymistä se vielä vaatii, mutta eihän me olla kuin kaksi viikkoa tässä vuodessa oltu. Ihanaa kun vuosi vaihtuu. Saa tilaisuuden aloittaa puhtaalta alustalta. Mulla oli aivan mahtava viime vuosi, mutta on silti kiva asettaa itselleen uudet tavoitteet ja katsoa tätä tulevaa vuotta avoimin mielin. Uskon että siitä tulee unohtamataon:)
Nina, mun rakas kämppis, täytti pyöreitä vuosia viime viikolla. Pitihän sitä nyt juhlistaa kun ihminen astuu ulos viattomasta kaksikymppisten maailmasta aikuisten kolmekymppisten maailmaan:) Nyt alkaa uudet vastuut ja haasteet hänellä!
Juhlat olivat oikein onnistuneet. Bileet oli salsa-painotteiset. Tarjolla oli meksikkolaisia burritoksia, sangriata, salsa musiikki soi taustalla, ja juhlan värit olivat hyvin räikeetä. Eräs juhlasvieras oli ostanut meille heliumia ja palloja, joten me saatiin meidän kämpän katto täyteen leijuvaia ilmapalloja ja loppuillasta oli aivan pakko kokeilla äänihuulia heliumin avustuksella. Hauskan kuullosta kun äänen korkeus nousee muutaman asteen:) Yritä nyt siinä olla vakavana!
Ennen juhlia me käytiin Ninan kanssa hemmottelemassa itsemme meikkausliikkeessa ja meille tehtiin kunnon sotamaaluakset. Upeitahan meistä tuli, mutta en muista puoliakaan mitä mulle opetettiin luomivärin laitosta. Mulla ei ole aikomusta meikata itseäni puolitoista tuntia joka päivä! Mutta ihanaa olla prinsessa kerran vuodessa:)
Juhlien jälkeen jatku vapaapäivät. Minulle siunaatu huikeat viisi päivää vapaata töistä! Mun suomalaisella työkaverilla osu lomaviikko samaan aikaan kuin minä, joten hän ehdotti että hän veisi minut parin päivän reissulle New South Walesin maisemia katsomaan. Ja niinpä me pöräytettiin kohti landea maanantaiaamuna. Pysähdyimme monessa hassun nimisissä paikoissa, kuten Nowra, Narooma, Kangaroo Valley, Shoal Haven, Batesman bay... paikat olivat pieniä kyliä, joissa löyty aina pieniä kivoja putiikkeja. Maanantai iltana kävimme suomalaisen rouvan luona Nowrassa ja pääsin puhumaan fingelskaa koko illan:) Se tarkoittaa et puhutaan puolet suomea, puolet suomea. Niin siinä vissiin käy kun liian kauan asuu Suomesta pois... Tänä aamuna aloitimme päivämme pienellä virkistysuinnilla Marinan kanssa, ennen kuin lähdettiin takaisin kohti Sydneyä. Ajoin autoa koko matkan takaisin, mikä on mulle kova saavutus. Olen itse laittanut itselleni kynnyksen niin ylös mun ajamisessa vasemman puoleisessa liikenteessä, että ette usko kuinka ylpeä olen nyt kun mulla on 400 ajokilometriä takana:) Kai sitä täytyy nyt ostaa seuraavaksi auton itselleni:)
Maisemat olivat aivan upeita ja hiljaisuus vaihtelua Sydneyn melulle ja vilinälle. Marina ehdotti muutamaa muuta kivaa matkakohdetta tulevaisuutta ajatellen. Saa nähdä mistä seuraavaksi itsensä löytää:)
