ISOJA MUUTOKSIA

Vuosi 2013 on tuonut ja tulee tuomaan paljon muutoksia meidän elämään. Aloimme Jerryn kanssa puhumaan viime vuonna mahdollisuudesta myydä meidän asunto ja ostaa talo. Nyt kun meillä on pikku Levi niin oman pihan omistamisesta ja omasta rauhasta on tullut tärkeä asia. Asumme nykyään kolmen makuuhuoneen kämpässä joten meillä olisi ollut vielä yllin kyllin tilaa Levin kanssa. Tosin silloin kun meillä on ollut vieraita käymässä niin asunto on tuntunut aika pieneltä. Äitini ja isäni tuleva reissu Sydneyyn myöhemmin tänä vuonna oli ratkaiseva tekijä talonoston aloittamiseen ja  asiasta tuli nyt sitten todellisuus. Otimme riskin ja ostimme ensin talon ennen kuin laitoimme meidän asunnon myytiin. Talo jonka ostimme oli ensimmäisiä mitä katsoimme. Hinnan neuvottelujen ohella kävimme katsomassa muita taloja. Missään muissa meidän näkemissä taloissa ei ollut samaa tunnelmaa kuin tässä. Meistä molemmista tuntui että tulimme kotiin heti taloon astuttaessa. Talo on lähempänä meidän molempia työpaikkoja ja vaikka takapiha onkin pieni, niin se on silti takapiha:) Ompahan sitten vähemmän puutarhanhoitoa! Suunnittelemme remonttia uuteen taloomme heti muutettuamme jotta siitä tulee meidän näköinen paikka. Eli paljon töitä on vielä edessäpäin.

Heti kun talon ostosta alkoi tulla todellisuus aloimme valmistaa meidän kämppää valmiiksi myymistä varten. Täytyy tässä välissä mainita miten vaikeata on siivota ja laittaa kämppä edustuskuntoon kun on 14 kk ikäinen poika aukaisemassa joka kaappia ja heittämässä niiden sisältö lattialle! Välillä tuntui että pääsin yhden askeleen eteenpäin siivouksessa ja sitten olin taas kaksi askelta jälljessä... Saimme kuitenkin asunnon kuntoon ajoissa ja kämppä myytiin viikon sisällä! Stressasimme ja rukoilimme Jerryn kanssa asiasta, että saataisiin hyvä hinta nopeasti. Ja niinhän Jumala vastasi meidän rukouksiin! Nyt tuntuu että iso taakka on hartioilta pois ja voimme nyt hengähtää (ainakin vähäksi aikaa)!  Alla on muutama kuva meidän kämpästä. 

Tämän kaiken tohinan keskellä Levi sairasti enteroviiruksen. Pojalla oli koko kropan täydeltä pilkkuja/ rakkuloita ja kuumetta. Tauti kesti viikon ja onneksi hän on nyt taas terve kun pukki. Nyt hänellä on energiaa taas pistää meidän huusholli uuteen järjestykseen:) Levi ottaa nyt ensimmäisiä askeleita vaikka ne ovatkin vielä aika huteria. Äiti- sana tulee myös, vaikkakin vähän joka tilanteessa eikä ainoastaan minua tarkoittaessa. Levi heiluttaa heipat ihmisille, antaa lentosuukkoja ja tekee monenmoisia muita temppuja:) Hän on niin hauskassa iässä.