Jerry kanttarellimetsässä
Minä soudan ja Jerry ottaa valokuvat :)

Makkaraa paistamassa laavulla ystävien ja kummitytön kanssa
Suomenlinna

Jälleen saimme Jerryn kanssa todeta että lomat menee aina liian nopeasti… Saavuimme juuri takaisin Sydneyyn kuuden viikon Suomen ja Ranskan lomalta. Matka takaisin Sydneyyn oli jännittävä. Sain kokea mitä oikeasti voi tapahtua kun matkustaa henkilökuntalipulla; emme päässeet Frankfurt- Singapore lennolle ekalla yrittämällä.. meidän piti etsiä hotellihuone Saksasta keskellä yötä.. ja seuraavana päivänä saimme tietää varmuuden lentokoneeseen pääsystä sekä Frankfurtista että Hongkongista vasta minuutteja ennen koneen lähtöä... hieman stressaavaa kun odottaa ja jännittää, mutta pääsisimme kuin pääsimmekin takaisin Sydneyyn.

Tajusin vasta Suomeen saapuessani, miten paljon oikeasti ikävöin kotia, perhettä ja ystäviä. Viisi viikkoa Suomessa ei tuntunu riittävän ollenkaan kaikkien ystävien tapaamiseen ja perheen kanssa olemiseen..Saavuin Suomeen elokuun puolessa välissä. Jerry meni ensi Puolaan viikoksi sukulaisia katsomaan, sillä aikaa kun kotiuduin takaisin tuttuihin maisemiin. Lentoasemalla minua oli odottamassa iloinen äiti ja valoisa ilta. Nautin suuresti luonnosta ja maalaiselämän tuomasta rauhasta. Varsinkin Jerryn kanssa opin arvostamaan vielä enemmän kaikista pikkuasioita Suomesta esim metsän eläimistä. Kukapa olisi uskonut että marjojen poiminta, sienten keräily ja järvellä souteleminen voisi olla niin nautinnollista. Kaupunkivaatteet sai pian jäädä matkalaukkuun, ja vanhat tutut verkkarit pääsivät taas näkemään päivän valoa maalaiseen tapaanJ

Kurussa rentoilun lisäksi teimme useamman reissun nähdäksemme Suomen maisemia, mutta ennen kaikkea nähdäkseen ystäviäni. Oli taas paljon puhumista ja kuulumisen vaihtoa kun viime tapaamisesta oli kulunut jo kaksi vuotta! Toivottavasti seuraavaan tapaamiseen ei ole yhtä pitkä aika! Kävimme Jerryn kanssa mm. Lahdessa, Hesassa, Espoossa, Turussa, Oulussa ja Ruotsin risteilyllä. Pitihän Jerrylle näyttää suomalainen laivaperinne iltamenoineen, tax free myymälöineen ja buffettiravintoloineen.

Suomen loma huipentui veljeni Ericin kolmekymppisiin synttäreihin. Eric oli pyytänyt muutaman kaverin viikonlopuksi kotiimme. Eric paisto perinteistä rosvopaistia, mikä tarkoitti, että kokkoa pidettiin pelolla neljä tuntia ja sitten iso lihaköntti haudutettiin kuoppaan kivien ympäröimänä vielä kolmisin tuntia. Siinäpä vasta synttärirituaali.. Aikaa vievä prosessi oli vaivansa arvoista. Liha oli mureeta ja hyvää… Synttäreitä vietettiin syöden aivan liikaa kaksi päivää putkeen, pöllöjä metsästellessä, ja nauttien hyvästä seurasta.

Synttäreitä seuraavana päivänä suunnistimme Jerryn ja Eicin kanssa viikoksi Ranskaan. Isämme majoitti meidät heidän upeaan kotiinsa meren lähellä. Viikko kului nopeasti vieraillen sukulaisilla ja kiertäen Bretagnea. Kokeilimme yhtenä päivänä seilausta, mutta tuuli oli niin hurja, että reissumme jäi lyhyeksi. Olimme melkein kyljellämme isäni paatin kanssa. Ehkä sää olisi ollut ideaalinen ammattiseilaajille, mutta ei kun kyydissä on vain yksi joka tiesi mitä tehdä hurjissa olosuhteissa! Onneksi pääsimme turvallisesti takaisin maihin, ja poikien mielestä kokemus on jälkeenpäin ajatellen huvittava…Ennen kun lähdimme takaisin Sydneyyn vierailimme päivän Pariisissa. Matkaohjelmaan kuulu pääosin Eiffeltornista kuvien ottoa meidän valokuvaajan toiveesta.

Hääjärjestelyt jäi puoleksitoista kuukaudeksi tauolle. Tiesimme että Sydneyyn saapuessamme aikaa vievät hääjärjestelyt alkaisivat jälleen, joten unohdimme asian muutamaksi viikoksi ja keräsimme uutta energiaa siihenkin. Nyt olemme tuorein silmin suunnittelemassa suurta päiväämme. Täytyy täs kans harkita ranskan kielen kurssin suorittamista. Ranksan taidot kun olivat päässeet pahasti ruostuun…Ehkä kurssilla opetettaisiin myös sammako- ruokien tekoa. Jerry toivoi kovasti pääsevänsä maistaan samakon reisiä, suurta ranskalaista herkkua, mutta kukaan ei suostunut sitä hänelle kokkaan. Onko kellään hyviä reseptejä?